{"id":217,"date":"2018-06-23T17:40:33","date_gmt":"2018-06-23T17:40:33","guid":{"rendered":"http:\/\/www.secondchancerescue.fi\/?page_id=217"},"modified":"2025-07-23T17:30:11","modified_gmt":"2025-07-23T17:30:11","slug":"sairaudet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/?page_id=217","title":{"rendered":"Sairaudet"},"content":{"rendered":"<p>Yhdistyksemme ei tarkoituksella tuo sairaita koiria Suomeen, mutta koiran kokonaisterveydentilasta emme voi menn\u00e4 t\u00e4st\u00e4 huolimatta 100% varmuuteen, koska tarhaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 bakteerit, kuten silm\u00e4- ja korvatulehdus tai ysk\u00e4 voivat tarttua vaikka lentoa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja alkaa oireilla vasta lennon j\u00e4lkeen. My\u00f6s lennon aiheuttama stressi laskee vastustuskyky\u00e4 ja n\u00e4in ollen koira voi sairastua my\u00f6s heti kotiuduttuaan. Mahdolliset l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 vaativat sairaudet pyrit\u00e4\u00e4n hoitamaan kuntoon Espanjassa, mutta koiralla voi olla pitk\u00e4aikaishoitoa vaativia sairauksia, jolloin koira tulee vied\u00e4 mahdollisimman pian el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tarkastukseen Suomessa l\u00e4\u00e4keresepti\u00e4 varten.<\/p>\n<p>Koirilta otetaan Espanjassa verikokeet, joissa ne testataan trooppisten tautien varalta. Testattavat taudit ovat leishmania, filaria, ehrlichia, anaplasma ja babesia. N\u00e4ist\u00e4 anaplasmaa esiintyy my\u00f6s Suomessa. Testit l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n tarhalta ulkopuoliseen laboratorioon, mutta tulokset eiv\u00e4t ole 100% varmoja ja osassa trooppisista sairauksista voi olla pitk\u00e4t, jopa useiden vuosien, it\u00e4misajat. N\u00e4in ollen aina Espanjasta koiraa hankkiessasi, tulee varautua siihen, ett\u00e4 joku trooppisista taudeista voi puhjeta jopa vuosien j\u00e4lkeen Suomessa vaikka aiemmat testit olisivat olleet negatiivisia. Yhdistyksemme suosittelee kaikkien testattujen tautien uusintatestej\u00e4 noin 7-8kk Suomeen tulon j\u00e4lkeen. El\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riklinikoilta kannattaa kysy\u00e4 ns. tuontikoirapakettia, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 leishmanian, filarian sek\u00e4 punkkiv\u00e4litteisi\u00e4 sairauksia. Koska leishmanian it\u00e4misaika on monia vuosia, suosittelemme sen testauttamista vuosittain, vaikka oireita ei ilmenisi.<\/p>\n<p>Trooppiset sairaudet<\/p>\n<p>Ehrlichia<\/p>\n<p>Ehrlichia Canis tarttuu koiraan ruskean koirapunkin v\u00e4lityksell\u00e4. Ehrlichioosin akuutissa vaiheessa vallitsevana oireena on yleens\u00e4 muutaman p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 korkea kuume ja my\u00f6s niveloireita voi esiinty\u00e4. Tartunnan saanut koira on usein v\u00e4synyt, ruokahaluton ja ripulia ja oksentelua voi ilmet\u00e4. Tauti joissain tapauksissa voi olla my\u00f6s oireeton tai oireet ovat niin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, ettei niihin kiinnit\u00e4 huomiota. Hoitamattomana tauti voi muuttua krooniseksi, jolloin oireina on esimerkiksi anemia. Tauti hoidetaan pitk\u00e4ll\u00e4 antibioottikuurilla.<\/p>\n<p>Babesia<\/p>\n<p>Babesia on mikroskooppisen pieni veriloinen, joka aiheuttaa sairauksia monissa el\u00e4imiss\u00e4. Tartunta tapahtuu ruskean koirapunkin v\u00e4lityksell\u00e4 tai infektioineen veren siirrossa. Babesiaa on kahta tyyppi\u00e4 B. canis (iso babesia) ja B. gibsoni (pieni babesia), koirilla babesia<\/p>\n<p>aiheuttaa nopeaa tuhoa veress\u00e4 nk. akuutin hemolyyttisen anemian. Useimmilla koirilla, jotka bakteeria kantavat ei ilmene oireita, mutta etenkin nuoret koirat voivat muuttua todella sairaiksi. N\u00e4ill\u00e4 oireet ovat perinteisi\u00e4 anemian oireita eli kalpeus, aneemisuus ja veren saostuminen. Koirat voivat parantua taudista itsekseen, mutta hoitamattomana voi puhjeta uudelleen esimerkiksi stressin seurauksena.<\/p>\n<p>Sairautta on kolmea eri muotoa; esiakuutti, akuutti ja krooninen muoto. Kehittymis- ja esiakuutissa vaiheessa varsinkin nuorilla koirilla ilmenee ruokahaluttomuutta ja heikkoutta, my\u00f6s kuume ja kalpeus voivat olla oireita. Usein koirat, joilla oireita ilmenee ovat kokeneet l\u00e4hiaikoina stressitekij\u00f6it\u00e4, kuten muita sairauksia, leikkauksen tai kovaa rasitusta. T\u00e4ll\u00e4isess\u00e4 tilanteessa koirilla on my\u00f6s usein vakava anemia. Akuutissa vaiheessa voi ilmet\u00e4 samoja oireita, mutta heikompina. Kroonisessa vaiheessa koira on yleens\u00e4 heikossa kunnossa ja eritt\u00e4in v\u00e4synyt, yleens\u00e4 verikokeissa n\u00e4kyy liev\u00e4 anemia. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa testit eiv\u00e4t loista havaitse, mutta se pystyt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n suuren kypsym\u00e4tt\u00f6mien verisolujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella, koska elimist\u00f6 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 niit\u00e4 takaisin verenkiertoon ennenaikaisesti korvatakseen tuhoutuneita punasoluja. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi havaita my\u00f6s laajentuneen pernan. Usein omistaja reagoi t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa siihen, ett\u00e4 koira ei ole en\u00e4\u00e4 oma itsens\u00e4 reippaudelta, vaan apeampi ja v\u00e4syneempi. Munuaisten ja maksan toiminto on heikkoa ja niihin voi tulla pysyvi\u00e4 vaurioita. Laboratoriokokeissa voidaan regeneratiivisen anemian lis\u00e4ksi havaita kohonneita bilirubiini-arvoja veress\u00e4 sek\u00e4 virtsassa. Joskus mitattessa maksan toimintoja kuvaavia entsyymej\u00e4 ja munuaisen toimintoja kuvaavia testej\u00e4 voidaan havaita vahinkoja n\u00e4iss\u00e4 elimiss\u00e4. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 sairaus usein v\u00e4\u00e4rin diagnisoidaan autoimmuuniksi hematolyyttiseksi anemiaksi, koska testit t\u00e4m\u00e4n sairauden osittamiseksi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t babesioosissa positiivista. Kaikki erilliset oireet vaativat oman hoitonsa. Babesiaa hoidetaan injektiohoidoin, joiden pit\u00e4isi tuhota babesiabakteerit lopullisesti. Babesia canis on kuitenkin Espanjassa huomattavasti harvinaisempi sairaus, kun muut testattavista trooppisista sairauksista.<\/p>\n<p>Filaria<\/p>\n<p>Filaria eli syd\u00e4nmato on V\u00e4limeren alueella esiintyv\u00e4 loistauti, jota levitt\u00e4\u00e4 hyttyset. Filariaa selke\u00e4sti esiintyy tietyill\u00e4 alueilla huomattavasti enemm\u00e4n kuin toisilla. Syd\u00e4nmato on l\u00e4hinn\u00e4 syd\u00e4men oikessa kammiossa ja keuhkoaortassa el\u00e4v\u00e4 loinen. Sen v\u00e4li-is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimivat hyttyset, jotka imiess\u00e4\u00e4n verta koirasta siirt\u00e4v\u00e4t syljen mukana el\u00e4imen iholle loisen toukkia. Filariatartunnan diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen sek\u00e4 syd\u00e4nmatotoukkien osoittamiseen verin\u00e4ytteest\u00e4. Filariavasta-aineita voidaan osoittaa seerumiverin\u00e4ytteest\u00e4. Koiran saamasta tartunnasta uuden sukupolven toukkiin kuluva aika on 6-7kk. Kuitenkin jo noin 1,5-4kk kuluttua tartunnasta voidaan aikuisia matoja havaita syd\u00e4mest\u00e4. Jos koirassa on v\u00e4h\u00e4n matoja, oireita ei juuri esiinny, mutta matojen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 alkaa koiran yleiskunto k\u00e4rsi\u00e4 ja sill\u00e4 alkaa esiinty\u00e4 vakavia syd\u00e4ntaudin oireita, kuten oikean puoliskon laajeneminen ja sein\u00e4m\u00e4n paksuuntuminen sek\u00e4 hengitysoireet. Hoitamattomana n\u00e4in pitk\u00e4lle p\u00e4\u00e4ssyt tauti saattaa p\u00e4\u00e4tty\u00e4 kuolemaan. Mik\u00e4li t\u00e4st\u00e4 aiheutuu kroonista verenkiertoh\u00e4iri\u00f6t\u00e4, voi maksa vaurioitua ja mahdollisuus on my\u00f6s munuaisvikaan. Osa tartunnoista voi olla my\u00f6s oireettomia.<\/p>\n<p>Filariahoito on suhteellisen pitk\u00e4, yksinkertainen, mutta riskit\u00f6n se ei ole. Hoitomuodosta riippuen injektioin ja l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4. Alkuun eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s koiran totaalinen liikuntakielto, koska syd\u00e4nmadot voivat aiheuttaa suonitukoksen sykkeen noustessa.<\/p>\n<p>Leishmania<\/p>\n<p>Jos ep\u00e4ilet, ett\u00e4 koirallasi on puhjennut leishmania, otathan ensin yhteytt\u00e4 yhdistykseen!<\/p>\n<p>Leishmania on hietas\u00e4\u00e4sken levitt\u00e4m\u00e4, loisen aiheuttama tauti. Leishmaniaasi on osa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 Espanjassa, mutta on loistaudeista kiusallisin. Tautia esiintyy maapallon subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla, Espanjassa Malagan alueella tautia esiintyy jopa 35 prosentilla koirista. Hietas\u00e4\u00e4ski on aktiiviisin y\u00f6aikaan eli y\u00f6ns\u00e4 ulkona viett\u00e4v\u00e4t koirat ovat suurimmassa vaarassa saada tartunta. Loista kantava hietas\u00e4\u00e4ski tartuttaa koiran sen verta imiess\u00e4\u00e4n. Loinen vaeltaa koiran kehossa piiloutuen valkosoluihin, lis\u00e4\u00e4nty\u00e4kseen niiss\u00e4 ja leviten samalla uusiin valkosoluihin heikent\u00e4en koiran yleist\u00e4 vastustuskyky\u00e4. Taudin it\u00e4misaika on viikoista useampaan vuoteen ja hoitamattomana voi johtaa jopa kuolemaan.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset oireet yleens\u00e4 ilmenev\u00e4t ihomuutoksina, esim huulissa ja karvojen l\u00e4hd\u00f6ll\u00e4 silmien ymp\u00e4rilt\u00e4. V\u00e4hitellen iho alkaa hilseill\u00e4 ja paksuuntua, siihen voi muodostua huonosti paranevia haavaumia ja korviin selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rupia. Sairauden edetess\u00e4 voi oireiksi ilmaantua my\u00f6s laihtumista, kuumeilua, imusolmukkeiden laajenemista, ripulia, eriasteista ontumista ja loppuvaiheessa ilmenee yleisesti munuaisten vajaatoimintaa. On t\u00e4rke\u00e4 muistaa, ett\u00e4 tauti voi olla my\u00f6s t\u00e4ysin oireeton, josta johtuen vuosittainen testauttaminen on yhdistyksen suositus.<\/p>\n<p>Leishmanian hoito<\/p>\n<p>Loista ei pystyt\u00e4 poistamaan koiran kehosta, joten hoidoissa joudutaan tyytym\u00e4\u00e4n taudin etenemisen jarruttamiseen ja koiran vastustuskyvyn lis\u00e4\u00e4miseen. Yleens\u00e4 leishmanian hoito aloitetaan 28 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 Milteforan \u2013kuurilla, joka pystyy pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n taudin etenemisen. Yleens\u00e4 yksi hoitokerta riitt\u00e4\u00e4, mutta joskus voi olla syyt\u00e4 antaa uusi hoitokuuri riippuen koiran voinnista. Veriarvoja (mm. munuaiset ja maksa) on syyt\u00e4 kontrolloida s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin. Kaikki tukihoito on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eli hyv\u00e4 ruokinta ja lis\u00e4vitamiineja tarpeen vaatiessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi pysyv\u00e4n\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Allopurinol \u2013nimist\u00e4 l\u00e4\u00e4kett\u00e4, yleens\u00e4 annostuksena 20-30mg\/kg riippuen koiran kunnosta ja oireista. Mik\u00e4li tauti pysyy kontrollissa, voi allopurinol \u2013l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4 pit\u00e4\u00e4 taukoja el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin ohjeistuksen mukaisesti, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 annostusta tai antaa sit\u00e4 kuuriluontoisesti. Leishmaniasta ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin konsultointi on asiassa ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Leishmanian varhainen diagnoosi on tarpeen, jotta loisen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 saataisiin jarrutettua mahdollisimman pian ja hyvin. Edetess\u00e4\u00e4n leishmania aiheuttaa koiraan pysyvi\u00e4 vaurioita, jotka eiv\u00e4t ole parannettavissa l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4. Tautia voidaan testata koirasta verikokeella, mutta testi ei ole t\u00e4ysin luotettava. Proteiinin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misell\u00e4 verest\u00e4 eli proteinogramalla saadaan tarkempia tietoja taudin aktiivisuudesta. Paras tapa diagnosoida leishmania on luuydinbiopsia. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin liian suuri ja kivulias toimenpide, ettei sit\u00e4 voida suorittaa rutiininomaisesti adoptiokoirille. Luuydinbiopsiaa suositellaan vain, jos on aihetta ep\u00e4ill\u00e4 tautia.<\/p>\n<p>On my\u00f6s muistettava, ett\u00e4 taudilla on varsin pitk\u00e4 it\u00e4misaika. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jos koira saa tartunnan esim. t\u00e4n\u00e4\u00e4n, vasta-aineita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydy verest\u00e4 moneen vuoteen. Tauti tarttuu p\u00e4\u00e4asiallisesti hietas\u00e4\u00e4sken v\u00e4lityksell\u00e4. Suoraan koirasta koiraan tai koirasta ihmiseen tarttuminen voi olla mahdollista tutkimusten mukaan eritt\u00e4in suuressa verikontaktissa, kuten verensiirrossa.<\/p>\n<p>Anaplasma<\/p>\n<p>Anaplasmoosin aiheuttaja on Anaplasma phagocytophilum \u2013bakteeri ja se on puutiaisen levitt\u00e4m\u00e4 tauti. Taudin aiheuttajaa esiintyy my\u00f6s Suomessa ja sit\u00e4 on l\u00f6ydetty eniten Ahvenanmaalta ja Suomenlahden rannikon tuntumassa asuvista koirista, mutta yksitt\u00e4isi\u00e4<\/p>\n<p>positiivisia tuloksia my\u00f6s muualta Suomesta. Vasta-aineita on todettu my\u00f6s hevosista ja kissoista. Aiheuttajabakteeri vaatii el\u00e4vi\u00e4 soluja kasvualustakseen.<\/p>\n<p>Yleisimpi\u00e4 taudin oireita koiralla on kuume, sy\u00f6m\u00e4tt\u00f6myys ja v\u00e4symys sek\u00e4 ontuminen, liikkeiden j\u00e4ykkyys ja liikkumishaluttomuus. Harvinaisempia oireita on mm.runsas juominen, ysk\u00e4, hengitysvaikeudet, verenvuodot ja hermosto-oireet. Anaplasmoosin diagnosoimiseksi vaaditaan el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin tekem\u00e4n kliinisen tutkimuksen lis\u00e4ksi verin\u00e4ytteit\u00e4. Verin\u00e4ytteist\u00e4 ilmenee yleens\u00e4 anemia ja verihiutaleiden v\u00e4hyys, vasta-aineita seerumin\u00e4ytteest\u00e4 yleens\u00e4 l\u00f6ytyy jo noin viikon kuluttua tartunnasta. Positiivinen vasta-ainetulos osoittaa koiran altistuneen taudinaiheuttajalle ja diagnoosin varmistamiseen voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molekyylibiologisia analyysimenetelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Tautia hoidetaan antibiooteilla ja yleens\u00e4 hoito tehoaa hyvin, oireet lievittyv\u00e4t muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisesta. Anaplasmoosi ei yleens\u00e4 kroonistu, mutta taudista parantuneet koirat ovat kuitenkin alttiita uudelle tartunnalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhdistyksemme ei tarkoituksella tuo sairaita koiria Suomeen, mutta koiran kokonaisterveydentilasta emme voi menn\u00e4 t\u00e4st\u00e4 huolimatta 100% varmuuteen, koska tarhaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 bakteerit, kuten silm\u00e4- ja korvatulehdus tai ysk\u00e4 voivat tarttua vaikka lentoa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja alkaa oireilla vasta lennon j\u00e4lkeen. My\u00f6s lennon &hellip; <a href=\"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/?page_id=217\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"class_list":["post-217","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/217","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=217"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/217\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5471,"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/217\/revisions\/5471"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.secondchancerescue.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=217"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}