Onko koira sisäsiisti?
Koirat elävät tarhalla betonipohjaisissa häkeissä eikä niillä ole mahdollisuutta tehdä hätiään muualle kuin häkkiin. Osa koirista on tullut tarhalle suoraan kotioloista, mutta suuri osa espanjalaisista pitää isokokoisia koiria pääosin pihalla. Sisäsiisteyttä ei ole valitettavasti mahdollista testata tarhalla eli sen kouluttamiseen tulee varautua niin pentujen kuin aikuistenkin kohdalla.
Aikuisen koiran kohdalla sisäsiisteyden opettaminen tapahtuu samanlailla kuin pennuilla eli koiran tullessa kannattaa matot rullata lattioilta ja asettaa sanomalehtiä lattialle. Myös aikuiset koirat saa koulutettua sisäsiisteiksi, vaikka alussa eivät sitä olisikaan. Tarhalla myös huomaa ulkoilulenkeillä, että koirat tekevät yleensä heti hätänsä ulos, kun pääsevät pois häkistä, joka antaa viitteitä sisäsiisteydestä. Myös pitkään tarhalla olleista on mahdollista kouluttaa sisäsiistejä, mutta tämä voi vaatia työtä.
Onko koira terve?
Adoptoijalle annetaan kaikki info koiran terveydentilasta, jota on saatavilla. Tarhan eläinlääkärit tutkivat koiria mahdollisuuksien mukaan ja koirille tehdään terveydentarkastus ennen lentomatkaa. Terveydentilasta emme valitettavasti pysty lupaamaan mitään, sillä monesti koirien taustoja ei tiedetä ja tarhalla ei kaikkia ongelmia huomaa, mitkä normaalissa kotielämässä näkyvät. Koirilla saattaa esiintyä esim. korvatulehduksia, alkavaa nivelrikkoa tai allergiaa.
Tarhalla ei ole mahdollisuuksia tehdä hammashoitoja, joten koirien hampaat saattavat tarvita hoitoa Suomessa myös nuorilla koirilla. Adoptiosta kiinnostuneen tulee varautua mahdollisiin yllättäviin eläinlääkärikuluihin ja ylipäätään harkita adoptiota huolella. Yhdistys ei vastaa mahdollisista vaivoista, sairauksista tai vammoista, joita tarhan eläinlääkäritarkastuksessa ei ole havaittu.
Verikokeet otetaan koirilta tarhalta ennen adoptiota, mutta huomioithan, että joidenkin trooppisten tautien vasta-aineiden näkymisessä voi mennä jopa vuosia eli näiden osalta testejä tulisi uusia Suomessa. Yhdistys suosittelee leishmanian, sydänmadon ja punkkivälitteisten sairauksien testaamista 6-8kk Suomeen tulon jälkeen ja leishmanian testaamista vuosittain ensimmäisten vuosien ajan.
Minkä rotuinen koira on?
Suurin osa koirista tulee tarhalle ilman mikrosirua eli niiden taustasta tai sukupuusta ei usein ole tietoa. Koirat ovat suurimmaksi osaksi sekarotuisia ja rodut, joita mahdollisesti on risteytynyt, arvioidaan vain ulkonäön ja käytöksen perusteella. Tarhalla ei ole mahdollisuuksia teettää DNA- testejä rotuperimän selvittämiseksi.
Varsinkin pentujen adoptioissa, yhdistys ei pysty lupaamaan minkä kokoiseksi pentu kasvaa tai millaisia ominaispiirteitä sillä on. Osa pennuista voi pieninä vaikuttaa suurilta, mutta jäädäkin keskikokoisiksi ja osa keskikokoisista pennuista voi kasvaa todella suuriksikin. Tämä on pennusta kiinnostuneen hyvä tiedostaa.
Haukkuuko koira paljon?
Amstaffit ja staffit eivät ole rotuina haukkuherkimmästä päästä, mutta koirat ovat sekarotuisia eli seassa voi olla myös haukkuherkempiä rotuja. Tarhalla koirat reagoivat vieraisiin ihmisiin, ääniin, innostukseen ja lähes kaikkeen haukkumalla ja ketjureaktiona haukkuminen voi täyttää koko tarhan. Tarhalla koirilla on hyvin vähän ihmiskontakteja arkielämään verrattuna, joten haukkumisella koirat hakevat myös huomiota itseensä ja purkavat tylsistymistään.
Jos koira reagoi ympäristön luomaan stressiin haukkumalla, voi se kotioloissa olla todella rauhallinen ja hiljainen. Toinen tarhalla hiljainen koira voi taas kotioloissa alkaa esim. vahtia asuntoa ja haukkua ympäristöstä tuleville äänille. Koiran haukkuherkkyyttä kotioloissa on mahdoton tietää eli siihen tulee varautua koiraa adoptoidessa. Haukkuminen voi johtua innostuksesta, pelosta, vahtimisesta, huomion hausta tai monesta muusta syystä. Mikäli haukkuminen tietyissä tilanteissa häiritsee, tulee miettiä taustasyy haukkumiselle ja lähteä työstämään sitä koulutuksella ja harjoituksilla.
Onko koiralla traumoja tai pelkokäyttäytymistä?
Suurimman osan koirista kohdalla tausta ei ole tiedossa eli ei tiedetä, onko koira ollut rakastettu ja hyvin hoidettu lemmikki vai onko koiraa kohdeltu väkivaltaisesti tai pelotellen. Tarhalla koirien elämä on hyvin yksinkertaista päivästä toiseen eli siellä ei välttämättä ilmene kaikkia mahdollisia pelkoja, joita koiralla voi olla. Vaikka koira olisi reipas tarhalla, voi silti kotiutuessa ilmetä eri asteisia pelkoja.
Koirat voivat pelätä yllättäviä ääniä, vieraita ihmisiä, miehiä, lapsia, kahisevia talvivaatteita, myrskyjä, autoja, imuria, televisiota ja vaikka mitä, joskus meidän ihmisten mielestä ”outojakin” asioita. Mikäli koiralla ilmenee pelkokäyttäytymistä, on sitä tärkeä lähteä työstämään positiivisesti vahvistamalla hyviä kokemuksia, mutta kouluttamisessa ja totuttelussa voi mennä jopa vuosia, mutta hyvällä tuurilla selviää muutamissa viikoissa. Jos koiralla ilmenee pelkoa, pitää muistaa antaa koiralle aikaa eikä pakottaa ahdistaviin tilanteisiin liian nopeasti.
Koiraa adoptoidessa on hyvä jo etukäteen tutkia alueella toimivia koirakouluttajia, jotta ongelmatilanteessa voi kutsua myös ammattilaisen apuun.
Osaako koira kulkea hihnassa?
Tarhalla suurin osa koirista pääsee lenkille vain kerran viikossa eli niillä on todella paljon energiaa, jonka haluavat saada purettua. Tästä johtuen suurin osa koirista vetää hihnassa enemmän tai vähemmän, mutta säännöllisellä harjoittelulla ja positiivisella vahvistamisella koiran saa opetettua kulkemaan myös vetämättä. Osa koirista on ollut aiemmin kotikoirina ja on ehkä jo koulutettu kulkemaan hihnassa, jolloin ottavat kontaktia helposti, kun taas osa koirista ei ota ulkoiluttajaan yhtä helposti kontaktia. Kontaktin vahvistamiseen on olemassa monia helppoja harjoituksia, jotta ulkoilut helpottuvat.
Ns. remmirähjäystä on vaikea tarhalla arvioida ja siihen vaikuttaa usein todella paljon myös ulkoiluttajan toiminta ja käytös. Koirat tarhalla ulkoilevat rauhallisessa ympäristössä, jossa ei tule vastaan polkupyöriä, autoja, juoksevia lapsia tai vastaavaa eli tällaisten kohtaaminen lenkeillä voi olla niille jännittävää alkuun. Tästä johtuen laadukkaat ja turvalliset ulkoiluvarusteet ovat erittäin tärkeitä, jotta koira ei pääse karkaamaan tai ei satuta itseään vetäessä tai rimpuillessa. Suosittelemme aina käyttämään valjaita, joissa on jarrukappale vyötäröllä ja puolikuristavaa pantaa, joka on koiralle riittävän pieni. Tarhalla koirat tottuvat olemaan muiden koirien ympäröimänä eli koirat eivät aiheuta niille yhtä suurta reaktiota yleensä, kun kotielämässä, jossa välillinen kanssakäyminen muiden koirien kanssa on vähäisempää ja koirat saavat olla enemmän omassa rauhassaan.
Puolustaako koira ruokaansa tai lelujaan?
Tarhalla koirilla on käytännössä aina ruokaa tarjolla, jotta se ei aiheuttaisi riitaa koirien välillä. Tästä johtuen esimerkiksi ruoka-aggressio voi ilmetä vasta kotona, jos ruokaa saa vain tiettyinä aikoina. Ruoka-aggression välttämiseksi suosittelemme aina ruokkimaan perheen koirat erillään aluksi, jotta kaikki yksilöt saavat syödä rauhassa. Tarhaoloissa koirille ei voi antaa luita, joten tälläiset ovat kotiutuvalle koiralle harvinaista herkkua eli koira voi puolustaa luuta niin ihmiseltä kuin muilta koirilta. Tästä syystä koiralle on hyvä antaa ruokarauha luita syödessä eikä mennä ottamaan luuta kesken pois. Ruoka-aggressio ja yleinen resurssiaggressiivisuus voi olla kotiutumisen alussa yleistä tarhakoirilla, koska ne saavat jotain, mitä niillä ei aiemmin ole ollut tai mistä niillä on ollut puutetta “aiemmassa elämässä”. Käytös yleensä rauhoittuu ajan kanssa, kun koira oppii luottamaan perheeseen ja siihen, ettei resursseja viedä häneltä. On tärkeää opettaa koiralle luopumista, niin ruoasta kuin leluista ja irrottamista, jotta arki sujuu helpolla.
Antaako koira tehdä hoitotoimenpiteet?
Koirille ei tarhalla pystytä tekemään säännöllisesti hoitotoimenpiteitä kuten kotioloissa tehtäisiin. Tarhoilla koirat elävät betonilattioilla, jolloin kynnet osalla koirista kuluvat hyvin sen takia. Osalla koirista voi olla pitkät kynnet kotiutuessa, sillä valitettavasti tarhan resurssit eivät riitä leikkaamaan kaikilta säännöllisesti kynsiä tai putsaamaan korvia. Tästä johtuen osa koirista voi aluksi vierastaa hoitotoimenpiteitä ja niitä joutuu totuttamaan pikkuhiljaa. Osa koirista ei välitä lainkaan esimerkiksi rokottaessa, kun taas osa pelkää rokotuksia todella paljon. Mikäli hoitotoimenpiteissä ilmenee ongelmia, on niihin hyvä lähteä totuttamaan askel kerrallaan, ilman turhaa kiirettä.
Tuleeko koira kissojen kanssa toimeen?
Koirille pystytään tekemään tarhalla ns. kissatesti, jossa koira pääsee kulkemaan kissojen sekaan kytkettynä ja usein aluksi kuonokopan kanssa. Usein testitilanteessa koirat ovat peloissaan, koska saattavat nähdä kissoja ensimmäistä kertaa. Suuri osa tarhan kissoista on kadulta, jolloin myös kissat voivat suhtautua koiraan vihamielisesti, joka ei helpota testitilanteita. Vaikka kissatesti sujuisi hyvin, ei se takaa, että koiran ja kissan sopeuttaminen yhteen kotona menisi ongelmitta. Kissat ja koirat ovat aina yksilöitä ja niiden totuttamisessa voi mennä pitkiäkin aikoja. Aluksi voi joutua eristämään eläimet erikseen esim. yksinolojen ajaksi eli on myös hyvä miettiä, salliiko ympäristö tällaisen järjestelyn. Kissoista ja koirista voi tulla parhaita kavereita ajan kanssa, mutta alkuun on hyvä varautua tekemään molemmin puolin töitä. Olemme huomanneet, että pienikokoiset ja vilkkaat kissat aiheuttavat koirissa enemmän jahtaamista kuin suurikokoiset ja rauhalliset kissat.
Koiria, jotka yrittävät jo kissatestissä jahdata kissoja tai purra niitä, ei sijoiteta kissaperheisiin.
Minkä luonteinen koira on?
Koirien perusluonne pystytään jossain määrin arvioimaan tarhalla, mutta käytös on hyvin tilannekohtaista ja voi muuttua paljonkin kotioloihin tultaessa. Tarhalla kiinnitetään erityisesti huomiota koiran suhtautumiseen ihmisiin ja kontaktin ottamiseen. Tarhan työntekijöillä on monien vuosien kokemus koirien luonteiden arvioinnista ja yhdistyksen edustaja viettää mahdollisimman paljon aikaa myös itse koirien kanssa, jotta pystyy mahdollisimman paljon antamaan tietoa koirista. Koirat ovat hyvin anteeksiantavaisia eli monet koviakin kokeneet suhtautuvat ihmiseen lämpimästi.
Koiran käytös voi muuttua kotiutuessa ja tästä johtuen on tärkeä aloittaa arkikoulutus positiivisin menetelmin heti koira tullessa kotiin. Suosittelemme kaikille adoptoijille positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa pentukoulua tai arkitaito-, perustaito- tai kontaktikurssia. Tarhalla ihmiskontaktit ovat niin vähäisiä, että ihmisrakkaat koirat hakevat mielellään huomiota myös vierailta ihmisiltä. Kotiutuessa kun koirat ovat enemmän kontaktissa oman perheen jäsenten kanssa, voi esim. ilmetä pientä jännitystä vieraita ihmisiä kohtaan.
